Otimme Riskin ja lähdimme Saksaan tekemään itse Rieslingiä: näin siinä kävi

Riesling on hot ja Alkon tilastotkin sen kertovat: Riesling-buumi on nostanut Saksan eurooppalaisten viinimaiden ykköseksi, kun mitataan valkoviinien myyntiä Suomessa. Siis Saksan, sen saman siinä Puolan kyljessä, joka on aiemmin tunnettu makeista tai puolimakeista kyykkyvalkkareistaan.

Nousukiidon voidaan sanoa alkaneen vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa, kun Ritun myynti lähti kymmenen prosentin vuosittaiseen kasvuun, ja jäi sille tielleen.

Mikä siinä Rieslingissä oikein viehättää?

Rimpautimme viinien maahantuontiyritys Vinum Import Oy:n tuotepäällikkö Jani Riskille.

“Riesling on viinien moniottelija: raikas, tunnistettava ja monikäyttöinen. Se sopii suomalaiseen viinimakuun, ja lisäksi se sopii nautittavaksi monien eri ruokalajien kanssa”, Riski toteaa.

“Ei mikään lipittelyviini”

“Juu ei Riesling ole mikään lipittelyviini”, sanoo Riski, mistä olemme toki eri mieltä.

“On se raikas ja helppo kylläkin, kun siinä yhdistyvät freesit hapot ja hedelmäisyys. Kuiva Riesling sopii alkumaljaksi tai monipuolisesti kalaruokien kanssa, kotimaisista järvikaloista äyriäisiin ja rapuihin, ja tietenkin loistavasti myös sushin kera nautittavaksi”, Riski jatkaa.

Kuulemme vielä, miten mainiosti puolikuiva Riesling puolestaan sopii esimerkiksi mausteisten ja tulisten aasialaisten ruokalajien seuraksi, ja kuinka makea Riesling onkin sitten jo mainio kumppani niin makeiden jälkiruokien kuin suolaisten juustojenkin kylkeen.

Mutta entä se supersuosio? Ei se viinille vielä suoranainen erottautumistekijä ole, että menee alas hienon juuston kanssa. Riski miettii hetken. “Jokin siinä on, mikä iskee suomalaiseen valkoviinimakuun kuin voi puuroon. Ei sitä samalla lailla rakasteta esimerkiksi tuossa Ruotsissa”, Riski pohtii.

Itte pitää kaikki tehdä

“Suomi on niin Riesling-hullu maa, että saksalaiset viinintuottajat ovat valmiita jopa valmistamaan erikoiseriä, jotka ovat räätälöity suomalaiseen makuun. Sinne se sitten oli mentävä, kun tässä noita viinejä tulee harrasteltua”, Riski toteaa.

Valehtelimme otsikossa hiukan, kun sanoimme, että lähdimme Saksaan, mutta henkisesti olemme todella mukana, kun Riski kertoo reissusta, jonka lopputulos ikään kuin yllätti jokaisen.

“Siellä sitä oltiin, muina koltiaisina rheinhesseniläisellä viinitehtaalla. Siellä kyllä tiedetään, että täällä Ritu uppoaa kansaan kuin vesi sieneen. Heittäydyttiin sitten ihan vaistojen varaan ja yhdistettiin useammasta erästä niin kutsuttu blendi, joka meidän mielestä passaisi juuri siihen suomalaiseen makuun. Että ensin etsittiin sopiva hedelmäisyys, sitten tuunattiin mineraalisuus kohdilleen ja niin edelleen. Emme oikein tienneet, mitä odottaa, mutta sattuikin sitten niin, että se meidän Riesling valittiin vuonna 2015 Viini-lehden vuoden parhaaksi hanavalkkariksi. Ilmeisesti osui jokin kohdilleen”, Riski tuumailee.

(Toim. huom. – viini, josta Riski puhuu, on hinta-laatusuhteeltaan kiitelty, ja meidänkin kiittelemä, Tausendhügel.)

Loppuun vielä nopea suositus

Riski ei näe, että Rieslingin suosio tulisi katoamaan – olemme täällä pohjolassa siitä kivaa porukkaa, että kun meidät kerran voittaa puolelleen, emme hevin vaihda.

Olisiko siis vielä Riesling-suositus loppuun, ennen kuin siirryt jonnekin maailman kolkkaan sekoittelemaan voittavia viiniblendejä mututuntumalla?

“No tämä seuraava ei ole omaa käsialaa, mutta Pfalzin alueella tuotettu Vom Kalkstein Riesling on loistava esimerkki saksalaisesta laatu-Rieslingistä. Se on ollut Suomen markkinoilla jo tovin, mutta pidän sitä itse kaikin tavoin varmana valintana. Se on helppo mutta premium, ja makumaailma on mielettömän tyylikäs”, Riski pohtii.

Emme voisi olla enempää samaa mieltä. Kiitämme Riskiä haastattelusta, mutta jäämme edelleen aprikoimaan, mikä siitä Rieslingistä tekee ihan niin erityistä, että myyntitilastoissa jäi ensin taakse Italia ja sitten Etelä-Afrikka. Että ryminällä tultiin.

Kai se vain on jatkettava maisteluita, ja ehkä tuokin vielä selviää.