Täällä ollaan, ollaanko siellä? Emme me siis ole siellä, mutta Raittiilla helmikuulla hyvinkin, ja päiväkirjan osa 2 on täällä päivineen 9–18. Eli vielä 9 päivän tempaisu jäljellä. Siis sellainen alkoholiton tempaisu. Tietysti.
Päivä 9
Ensimmäisen osan lukeneille lämpimät terveiset ja lukemattomille sellaiset terveiset, että tipattoman inspiroimana lähdimme sauvakävelylle ja teloimme kintun. Ei lähdetä laduille ei, mutta mielellään sitä kyllä suksisi kuuseen. Olemme nimittäin menneet ja luoneet itse itsellemme epäsuotuisan tilanteen ajattelemalla etukäteen, että Raitis helmikuu olisi jonkin sortin kokonaisvaltainen Elämänkohennus-projekti ja alle tulisi ihan oikeitakin kilometrejä eikä vain niitä elämän, mutta koitamme nyt ainakin juoda vettä 7 000 litraa päivässä ja syödä vaikka pinaattia.
Päivä 10
Tunteet ovat pinnassa, mutta se nyt ei poikkea perinteisestäkään keskiviikosta. Mutta oikeasti; kuka muka syö pinaattilettuja ketsupilla? Puolukkahilloa sen olla pitää, ja lähetämme sauvakävelylle kaikki, jotka kehtaavat väittää muuta.
Päivä 11
KAHDEN VIIKON RAJAPYYKKI melkein! Vielä jaksaisi ainakin vaikka tasan 17 päivää mutta ei sillä että laskisimme päiviä.
Päivä 12
Mikäs tässä sohvalla ollessa. Mitä itse muka teit.
Päivä 13
Kävimme illanistujaisissa (pienissä, älkäähän yhtään siellä)! Huomaamme keränneemme lähipiiriimme jokseenkin viiniorientoituneita ihmisiä, jotka eivät niinkään tipaton-touhuista perusta, mutta toisaalta kai se tekisi projektista liiankin helpon eikä yhtään journalistisesti kiinnostavan. Hilpeä nousuhumala tuntui kuitenkin tarttuvan vaikka mehulinjalla pysyttelimmekin, ja alkuahdistuksen jälkeen olikin oikeastaan, kuulkaa: ihan mukavaa.
Päivä 14
Mitäs sitä muutakaan sunnuntaiaamuna tekisi kuin kävisi uimassa ja hakisi leipomosta tuoreen käntyn ja keittelisi vielä kahvit maitovaahdolla kylkeen? Näin Instagram-kelpoisia pyhiä harvoin järjestämme, mutta kun aurinkokin paistoi ja lunta oli.
Päivä 15
Maanantait eivät kyllä ole sen helpompia. Eilinen auringon aiheuttama välillinen mielentilahäiriö johtui tosiaan tarkemmin ajateltuna siitä, että aurinko on nyt kahden kuukauden ajan paistanut tunnin päivässä. Niin kai se tunti pidempään nyt saakin tekemään omituisia asioita.
Päivä 16
Makeanhimo on vähän taittunut. Alkoon on tullut taas uutuuksia. Selaamme Viinilehteä ja kuolaamme, mutta maltillisesti toki.
Päivä 17
Tomaatti-cashewpähkinäpastan kylkeen sopisi aika kivasti espanjalainen valkoviini. Siis kunhan vain sanomme.
Päivä 18
Tukka takana, 1/3 Raitista helmikuuta edessä. Emme itsekään malta odottaa mitä ajattelemme kuun viimeisenä päivänä, mutta sen saamme onneksi tietää sitten kuun viimeisenä päivänä artikkelisarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa.
Liity Paras Viini -yhteisöön!
