Tipattomalla on kyselytutkimusten perusteella ollut noin joka kymmenes suomalainen, ja voimmekin nyt iloksemme ilmoittaa teille lopuille yhdeksälle, että se on ollut varmaan joku teistä, koska me emme ole olleet! Sen sijaan herätimme nimittäin henkiin 70-lukulaisen innovaation nimeltään Raitis helmikuu. Jaa mikä, mietit, ja mehän kerromme.
Raitis helmikuu on liike, jonka pani aluilleen Yhtyneiden paperitehtaiden tuolloinen toimitusjohtaja Niilo Hakkarainen ja nimenomaan helmikuuksi, koska onhan se vuoden lyhyin kuukausi, tietystikin. Yrityksen johto sai sitten Alkolta konjakkipullon kiitokseksi kampanjasta.
Innostuimme liikkeen ideologiasta eli siitä että helmikuu on vuoden lyhyin kuukausi, ja raportoimmekin helmikuun aikana havaintojamme ja olotilojamme raittiista elämästä. Alkuun päivät yksi viiva kahdeksan, eli kippis, mutta ei!
Päivä 1
Pahaltahan se kuulostaa, mutta ensimmäinen päivä on koettelemus ja maanantai. Syytämme kylläkin joulua ja välipäiviä ja tammikuuta ja arkea ja juustolautasia ja median ja popkulttuurin luomaa romantisoitua mielikuvaa alkoholinkäytöstä ja tietysti koronaa. Mutta kyllä kai se päivän jälkeen helpottuu? Jos teetä juo. Tai vettä. Tai syö seitsemäntoista laskiaispullaa. Hillolla, koska emme ole eläimiä.
Päivä 2
Tiistai! Jos jokin suo tyydytystä niin täydellinen, maanantaista alkava kalenterikuukausi. Aamulla yllätimme itsemmekin lähtemällä friskille aamukävelylle, mutta keittiöpsykologin vastahakoinen myönnytys on, että se ei ihan välttämättä ole välitön fyysinen uudistuminen yhdestä (1 kpl) viinittömästä päivästä, vaan ennemminkin illuusio kokonaisvaltaisesta ryhtiliikkeestä. Vielä 27 päivää, eli tässähän ollaan ihan kauhean hyvässä kunnossa kohta.
Päivä 3
Jos päiväkirjan pitämisestä ei muuta saa niin ainakin huomaa, kuinka vähän tekee mitään ikinä.
Päivä 4
Rakas päiväkirja. Tänään on torstai ja paistoi aurinko. Emme juoneet viiniä. Paahtoleipä loppui. Vaihdoimme kasveihin mullat.
Päivä 5
Tänään kohtasimme pienen kurimuksen, kun Pavlovin koiran lailla tattirisoton tuoksu liikutti lihallisen vankilamme kohti viinikaappia. Vieläkään emme ole eläimiä, joten projekti ei kaatunut päivään viisi. Ammattilaisia kun sen sijaan kyllä olemme.
Päivä 6
Sauvakävelimme???
Päivä 7
Emme enää ikinä sauvakävele.
Päivä 8
Emme tiedä ketään, jolla akillesjänne olisi tulehtunut viininjuonnista. Joku voisi vetää tästä johtopäätöksiä, mutta emme me.